 |
| pystykiurunkannus Corydalis solida |
Eilinen ja tämä päivä, kuin yö ja päivä. Vappuna alkanut harmaus ja kylmyys tuntuu taittuvan. Postinhakureissulla pysähdyin kuvaamaan talon eteläseinustalla kukkivia pystykiurunkannuksia (Corydalis solida). Aurinko lämmitti selkää, kiurunkannukset ja ruoho tuoksui. Hetki oli kuin kesällä. Toinen samanlainen päivä, ja ensimmäiset tulppaanit avaavat nuppunsa. Äitienpäiväksi.
Kauniita kuvia! Onko tuo pystykiurunkannus ollut pihallanne ennestään vai oletko siirtänyt sen jostain? Todella kaunis kasvi! :)
VastaaPoistaTämä(kin) on pihan alkuperäiskasvistoa. En etes uskalla arvata miten kaukaa, koska tällä tilalla on ollut asutusta muodossa ja toisessa ainakin 1700-luvulta lähtien. Tuo kiurunkannus on vallannut kukkapenkit ja länttejä sieltä täältä nurmikoltakin. Ja vaikka lajikuvauksen mukaan on lehtokasvi, meillä päin vastoin viihtyy aika karuissakin oloissa puiden alla ja hiekkaisessa köyhässä maassa. Johtuisko sitten siitä, että kukkii ja kasvaa niin aikaisin keväällä, että maassa on vielä reilusti kosteutta, ja päivätkin melko viileitä. Kukkimisen jälkeen se sitten lakastuu pois. On kyllä mainio kevätkukkija ja aikaisten hyönteisten mieleen.
VastaaPoistaVoi täällä on ihanaa! Kaunis vanha pihapiiri ja tunnelmallisia kuvia! Jään innolla seuraamaan Vaahteramäkeä :)
VastaaPoistaKiitos Maria, ja tervetuloa! :)
VastaaPoista