Jostain syystä kuvien lisäys ei toimi (täytyy perehtyä asiaan joskus myöhemmin...) joten Vaahteramäki tyytyy vain toivottelemaan HYVÄÄ JUHANNUSTA kaikille!

härkäpapu Vicia faba

Muistatteko härkäpavunsiemenet joista kerroin täällä? Kaksi niistä on itänyt! Oi tätä onnea!!

Onnea on myös pieni puutarha-apulainen, joka kovasti tykkää kastella ja touhottaa kasvihuoneessa, nyppiä rikkaruohoja äitiä matkien ja möyriä ranteita myöten kasvimaan mullissa. Voi kun tätä innostusta osaisi ruokkia niin, ettei muistoksi lapsuudesta jäisi piinalliset kitkemistalkoot ja puuduttavat marjojen keruu urakat.

Kuihtuneet eustomat ja syreenit olivat vielä liian kauniita pois heitettäväksi.

Kasvimaa senkus rehevöityy. Herneet alkaa kiipeillä tukiseipäitään pitkin ja sipulit oikoo harson alla lintsaantuneita varsiaan. Tässä penkissä kumppaneeraa sipuli, porkkana ja mangoldi. Kumppanuuskasveista saa tietoa esimerkiksi täältä. (Ihmettelin kyllä taulukon ristiriitaisuutta porkkanan ja sipulin yhteen sopivuuden kanssa; porkkanan kohdalla hyväksi naapuriksi on merkitty sipuli, sipulin kohdalla huonoksi naapuriksi porkkana?! Itse olen viljellyt porkkanaa ja sipulia samassa penkissä menestyneesti.)

Kohta saadaan kesän ensimmäiset kesäkurpitsat!

mitsuna, japaninkaali Brassica rapa japonica

Mitsunaa kylvin tänä keväänä ensimmäistä kertaa. Kasvi osottautui juuri niin nopea satoiseksi kuin siemenpussissa luvattiinkin. Syömättä kuitenkin jää... Tämä on oikea huonon onnen penkki! Harsosta huolimatta mitsunaan, ja samassa penkissä olevaan lanttuun, iski tasajuovakirppa. Lisäksi penkkiin on pesiytynyt kusiaisyhdyskunta, joka nostaa lantun taimet ilmaan. Harso jouduttaa kasvua, mutta harson alla viihtyvät myös rikkakasvit. Niiden kitkemisessä sekä taimien harventamsisessa ei kannattaisi aikailla, tai lopputulos on kuten kyseiset surullisen kuuluisat lantuntaimet; rikkakasvien ja toistensa kanssa elintilasta kilpailevia honteloita honkkeleita. Kun kusiaisten ilmaan nostamien juurien multaaminen ei ollut onnistuakseen sateen liejuunnuttamalla mullalla, tein jotain epätoivoista... Nyppäsin taimet varovasti ylös, tökin multaan sormella reikiä ja istutin taimet uudestaan syvempään. Saas nähdä kuinka käy. Ainakin voin sitten sanoa, että tulipa sitäkin kokeiltua. Kuvaa siitä sotatantereesta ei ole. Onneksi...

Tasajuovakirppa Phyllotreta nemorum. Kuva: http://puutarha.net/index.asp?s=/keskustelu/keskustelu.asp?id=6110

Viime viikolla tuli kuvattua paljon, joten plakkarissa on hurja määrä kuvia ja asioita joita haluan teille jakaa, sillä näitä postauksiakin tulee kuin sieniä sateella. Mutta välillä vähän tuoreempaa, kuvia tältä aamulta.

Tänä vuonna juhannusruusu (Rosa pimpinellifolia 'Plena') kukkii melkein viikon etuajassa. Viime kesää lukuun ottamatta, juhannusruusun kukinta on monena vuonna osunut samaan aikaan sadejakson kanssa, ja nuput ovat mädäntyneet pensaaseen aukeamatta. Nyt olin kaukaa viisas ja kävin kuvaamassa kukkia sateesta huolimatta, muina vuosina se on jäänyt tekemättä. Tavallisuudestaan huolimatta juhannusruusu on ehdottomasti suosikkini pensasruusuista.

Tämä on se nimetön villiruusu. Niin herkkä pisaroiden painosta nuokkuessaan. Ja sitten, toivottavasti sade ei pilaa TÄTÄ!!:

kiinanpioneja Paeonia lactiflora

taustalla kultakuusi Picea abies f. aurea

Golfkenttänurmikkoa ihannoivalle meidän piha olisi painajainen. Suurin osa ns. nurmikosta on kaikkea muuta kuin heinäkasveja. Nurmikko on pihan alkuperäinen, silloin joskus 60-luvulla perustettu. Tai luulen, ettei sitä ole koskaan sen kummemmin perustettu, on vain alettu niittää sieltä mistä on kuljettu, tai missä on alettu hyötykasveja kasvattaa. Koska kunnollisen nurmen aikaan saaminen vaatisi pohjamaan tasoituksesta lähtien perusteellisen remontin, olen kääntänyt haitan hyödyksi. Nurmikon pohja on sammaleen peittämä, arka kulutukselle ja kärvähtää ruskeaksi paahteisina kesinä liiasta leikkuusta, olen siis lopettanu leikkaamiseen kokonaan suurimmasta osasta pihaa. Rakennusten muodostama sisäpiha ja asuinrakennuksen ympäristö sekä kulkuväylät leikataan säännöllisesti. Pihan reuna-alueita ei ollenkaan, ja tältä sisäpihan alueeltakin herkästi palavat, ja sellaiset alueet joissa ei oleskella, jätetään leikkaamatta. Lopputuloksena upeasti kukkiva nurmikko! Jo ensimmäisenä kesänä, kun leikkaamista vähennettiin, alkoi maa puskea monenmoista kukkijaa: tädykkeitä, apilaa, maa- ja niittyhumalaa, ahomansikkaa, mataraa, suolaheinää, käenkaalia jne. Ja voikukkaa. Reuna-alueita ei oikeastaan hoideta sen kummemmin, ainoastaan metsävadelmaa ja karkulaisena kasvavaa ukonkelloa pidetään niittämällä kurissa. Samoin sisäpihalla voikukilta katkaistaan kaulat niittämällä ennen siementen kypsymistä. Piha-alueella leikkaamattomat alueet niitetään syksyllä, jos niittäminen jää tekemättä, haravoin seuraavana keväänä enimmät kuolleet kasvijätteet pois. Pitkä heinikko ja muu kasvillisuus tarjoaa suojaa yöperhosille ja monille muille hyönteisille.

nurmitädyke Veronica chamaedrys

orvontädyke Veronica serpyllifolia

maahumala Glechoma hederacea

Kameran makro ei ihan riitä näin pikkiriikkisten kasvien lähikuvaukseen.

ahosuolaheinä Rumex acetosella

 

Pihan reunoilta. Koiranputken, lupiinin ja puna-ailakin jälkeen kukintaa jatkaa mm. ukonkello ja mesiangervo, loppukesästä pietaryrtti.

Timotei  (nurmitähkiö) Phleum pratense

Perennapenkit viettävät hiljaiseloa kevään sipulikukkien jälkeen, ainoastaan tuoksu- ja verikuljenpolvi, sammalleimu, tarhakeijunkukka, lehtosinilatva, lehtoakileija ja siperiankurjenmiekka kukkii nyt. Nyt on luonnonkasvien juhla! Kielot ja lemmikit lopettelee kukintaansa. Koiranputki ja puutarhakarkulainen komealupiini vasta aloittelee. Täydessä loistossaan ovat mm. puna-ailakki, lehtotähtimö, niittyhumala, erilaiset tädykkeet sekä metsäkurjenpolvi. Viidestä perennapenkistä huolimatta, huomaan vuosivuodelta ihastuvani aina vain enemmän luonnonkasveihin! 

metsäkurjenpolvi Geranium sylvaticum

Ja sitten on vuorikaunokki. Vaahteramäessä se kasvaa villiintyneenä pihan reunoilla ja tienpientareilla. Sinisten kukkien ystävälle tämä kasvi edustaa täydellisyyttä! Hullaannun siitä joka kesä yhtä paljon!

vuorikaunokki Centaurea montana

 TÄYDELLISTÄ!

Myös ensimmäiset pensasruusut availevat nuppujaan: tornionlaaksonruusu, juhannusruusu ja tämä villiintynyt nimetön. Se ei ole metsäruusu, saattaa olla mökinruusu tai koiranruusu. Kukka on yksinkertainen ja vaatimaton, nopeasti lakastuva. Nuput on ehdottomasti kukkaa kauniimpia.

juhannusruusu Rosa pimpinellifolia 'Plena'

Hellejakso on nyt ohi, taivaan hanat aukesivat vihdoinkin tänään aamu kahdeksalta. Kuuden päivän sääennuste lupaa kohtalaista sadetta jokaiselle päivälle. Lämmöstä nautiskeltiin ihan viimeiseen hetkeen asti pihapedillä ja katseltiin ukkospilven nousua. Kuten tavallista, pilvi kiersi tälläkin kertaa Vaahteramäen jyrähdellen vielä aamuyöstä. Viime kesänä ukkosrintama pyyhkäisi ylitse ensimmäisen kerran moneen vuoteen ja se olikin sitten menoa! Hurjaa ja pelottavaa, ja samalla aivan mielettömän upeaa katseltavaa! Kiitokset oivalluksesta pihapeteihin lähtee Villiin pihaan. Piharakennuksessamme lojuu neljä tällaista vanhaa taittojalkaista puulaveria, jotka vihdoinkin pääsee hyvään käyttöön. Peti oon koottu siitä mitä nurkista löyti: vanha patja, vastapesty räsymatto, tyynyt puutarhatuoleista. Ehkäpä näinä sateisina päivinä ehdin ommella peteihin ihan omat kostyymit.

raparperijuoma (puutarhurille)

2 l vettä

2 l raparperipaloja

5 dl sokeria

1 sitruuna

1 l mansikanmakuista kivennäisvettä (tai kivennäisvettä ja mansikkamehua)

jääpaloja

Kiehauta vesi. Lisää joukkoon raparperit ohuina viipaleina, sitruunan kuori raastettuna sekä siruunan mehu. Anna vetäytyä kylmässä seuraavaan päivään. Siivilöi mehu ja sekoita joukkoon sokeri. Lisää kylmä kivennäisvesi sekä jääkuutiot juuri ennen tarjoilua.

raparperivesi (ötököille)

nippu raparperia

sopivasti lämmintä vettä

Halkaise ja pilko raparperin varret astiaan. Murskaa palat ihan millä tahansa käteen sopivalla työkalulla. VARO ROISKEITA! Laske hanasta lämmintä vettä päälle. Anna muhia yön yli. Kaada vesi suihkepulloon ja sumuttele päivittäin niin kauan kun on tarvis. Vaahteramäessä teho todettu erilaisiin kirvoihin!

 

Se on nyt kesä Vaahteramäessäkin. Kengät on potkaistu nurkkaan ja tallustellaan paljain jaloin nurmikolla.

 Viime viikolla pystytetty köynnösportti  odottaa edelleen viimeistelyä. Helle ei ole tämän puutarhurin juttu, olisi kova hinku päästä jo takaisin lapion varteen!

 Metsäpuutarhassa pitää valtaa itikat ja mäkäräiset. Nopea piipahdus 'Haagan' upeaa kukintaa ihastelemassa sai aikaan jo monta kutiavaa pattia ja verta vuotavaa mäkäräisen puraisua. Etualalla 'Helsinki University' kasvattelee vain lehtiään.

Rhododendron 'Haaga'

Keskipäivän kuumuutta on pakko paeta sisälle. Valurautalinnut odottavat vielä puutarhaan pyrähdystä, nyt ne palvelevat ikkunapönkänä.