maanantai 13. kesäkuuta 2011

Timotei  (nurmitähkiö) Phleum pratense
Perennapenkit viettävät hiljaiseloa kevään sipulikukkien jälkeen, ainoastaan tuoksu- ja verikuljenpolvi, sammalleimu, tarhakeijunkukka, lehtosinilatva, lehtoakileija ja siperiankurjenmiekka kukkii nyt. Nyt on luonnonkasvien juhla! Kielot ja lemmikit lopettelee kukintaansa. Koiranputki ja puutarhakarkulainen komealupiini vasta aloittelee. Täydessä loistossaan ovat mm. puna-ailakki, lehtotähtimö, niittyhumala, erilaiset tädykkeet sekä metsäkurjenpolvi. Viidestä perennapenkistä huolimatta, huomaan vuosivuodelta ihastuvani aina vain enemmän luonnonkasveihin! 
metsäkurjenpolvi Geranium sylvaticum
Ja sitten on vuorikaunokki. Vaahteramäessä se kasvaa villiintyneenä pihan reunoilla ja tienpientareilla. Sinisten kukkien ystävälle tämä kasvi edustaa täydellisyyttä! Hullaannun siitä joka kesä yhtä paljon!
vuorikaunokki Centaurea montana

 TÄYDELLISTÄ!
Myös ensimmäiset pensasruusut availevat nuppujaan: tornionlaaksonruusu, juhannusruusu ja tämä villiintynyt nimetön. Se ei ole metsäruusu, saattaa olla mökinruusu tai koiranruusu. Kukka on yksinkertainen ja vaatimaton, nopeasti lakastuva. Nuput on ehdottomasti kukkaa kauniimpia.
juhannusruusu Rosa pimpinellifolia 'Plena'
Hellejakso on nyt ohi, taivaan hanat aukesivat vihdoinkin tänään aamu kahdeksalta. Kuuden päivän sääennuste lupaa kohtalaista sadetta jokaiselle päivälle. Lämmöstä nautiskeltiin ihan viimeiseen hetkeen asti pihapedillä ja katseltiin ukkospilven nousua. Kuten tavallista, pilvi kiersi tälläkin kertaa Vaahteramäen jyrähdellen vielä aamuyöstä. Viime kesänä ukkosrintama pyyhkäisi ylitse ensimmäisen kerran moneen vuoteen ja se olikin sitten menoa! Hurjaa ja pelottavaa, ja samalla aivan mielettömän upeaa katseltavaa! Kiitokset oivalluksesta pihapeteihin lähtee Villiin pihaan. Piharakennuksessamme lojuu neljä tällaista vanhaa taittojalkaista puulaveria, jotka vihdoinkin pääsee hyvään käyttöön. Peti oon koottu siitä mitä nurkista löyti: vanha patja, vastapesty räsymatto, tyynyt puutarhatuoleista. Ehkäpä näinä sateisina päivinä ehdin ommella peteihin ihan omat kostyymit.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti