| Tsuga canadensis |
Kevät tuli rytinällä yhdessä viikossa! En muista, onko lumet koskaan aiemmin sulaneet näin nopeasti. Viikonloppu meni pihaa ympäri kiertäessä, ihmetellessä ja tutkiessa, mitä talvi jätti jälkeensä.
Kolme kappaletta kanadanhemlokkeja näyttää talvehtineen hyvin havumajoissaan. Pientä neulasten kellastumista, mutta ei mitenkään hälyttävää. Hailun vihreitä olivat jo syksyllä istuttaessa, joten pieni kevätlannoitus tekee varmasti terää.
| Hydrangea anomala subsp. petiolaris |
Maata vasten luikertelevan köynnöshortensian silmut paljastui näin pulleina havupeitteen alta. Tätä on vielä syytä suojella hallaharsolla kylminä öinä.
Myös lajikenimettömät keijunkukat talvehtivat hyvin talvisuojauksen alla!
| Heuchera |
Myös suojaamatta jääneet laventelit olivat vihreitä, kun vähän kuorta rapsuttelin. Selviytyjiin voi kai myös laskea viime syksyn sipulikukka istutukset, jotka jätin tällä kertaa niin myöhään,että mäyräkin taisi olla jo talviunilla, eikä käynyt tekemässä samanlaista tuhoa kuin edellisenä syksynä.
Sen sijaan surukuusille kävi köpelösti. Kiitos erään pitkäkorvaisen...
| Picea abies f. pendula |
Tämä on niistä kahdesta pahemmin syöty, toisen latva oli onneksi taipunut lumen alle, ja säästynyty herkuttelijalta. Ei tullut mieleenikään suojata näitä jäniksiltä! Eiköhän tästäkin vielä puu tule, ottaa vaan aikansa kun kasvattaa uuden latvan.
Häviäjiin voi laskea myös Luostarin köynnösruusun, jonka koko viime kesän kasvu oli pakkaspeitteestä huolimatta paleltunut. Edellisestä talvesta selvisi hienosti. Toivoa kuitenkin on, että juuret ovat hengissä, ja lähtevät tyveltä kasvattamaan uusia versoja.
Viime kevään omien siemenkasvatuksien, punahatun ja lyyrasalvian, kohtaloa jännityksellä odotan! Vielä niissä ei näy mitään eloa maanpäällä, mutta onhan tämä kevätkin vasta aluillaan.
Hyvää alkanutta kevättä! Tästä se nyt taas lähtee. :)
No voihan rähmä noita pitkäkorvaisia! :/ Surukuusi on vieläpä rahallisestikin aika arvokas kasvi. Onkohan niillä ollut ruoka vähissä vai syövätkö useinkin havukasveja?... Iloista kevättä ja puutarhakautta! :)
VastaaPoistaTalven jälkeen tuhoilta ei voi välttyä, harmi noita surukuusia. Monien kasvien kohdalla onneksi luonto korjaa vahinkoja. Kaikki selviytyjät taas tuovat hurjasti iloa ja onnistumisen kokemuksia!
VastaaPoistaSurukuusi on nyt kyllä nimensä veroinen, ainakin noin kaljuna näyttää vielä surullisemmalta :-(
VastaaPoistaMinulta ne pitkäkorvat latvoivat pensylvanian vaahteran taimen. Katsotaan vuotaako se kuiviin, hope not!
Mun mies on metsäalalla, eikä koskaan muista kuulleensa, että esimerkiksi kuusentaimikoissa jänikset olis tehny tuhoja. Ei siis mitenkään tavallista pitäis olla. Ehkä tämä kyseinen yksilö halusi kokeilla jotain uutta? ;)Ruuankaan ei ois pitäny olla vähissä, kun talvella kaadettiin pihasta iso hopeasalava, ja aikoimoinen kuhina sillä risukasalla kävi koko talven. Omenapuiden oksatkin sai olla ihan rauhassa!
VastaaPoistaOuti, toivotaan että vaahtera selviää!! Tuhot vähän erikoisemmissa kasveissa harmittaa aina eniten.
Meillä lehtikuusentaimet on kärsineet pieniä "jänisvahinkoja". Harmi kaunista puutasi!
VastaaPoista