Se on nyt syksy Vaahteramäessä. Virallisesti! Vaahteravanhuksen latvus punastuu ja kellastuu, ja sade ja tuuli pudottaa ensimmäiset lehdet maahan. Kesäkukat kaivoin jatkamaan kukintaansa kasvimaan reunaan, syysistutukset odottaa vain sopivaa inspiraatiota. Pihamaa puskee jos jonkinlaista sientä, joita kierretään hämmästelemässä muksujen kanssa. Talon eteläpäätyyn nousee joka syksy reilusti toistakymmentä kärpässientä.

Viime päivät ovat olleet tätä. Mielenkiinnolla odotetaan Katia-myrskyn sateita ja tuulia, vai riittäneekö voima tänne sisämaahan ollenkaan? Kaikesta huolimatta, taskulamput ja kynttilät kaivetaan käden ulottuville, ja termareihin keitetään kuumaa vettä. Illat ei kulu enää puutarhahommissa (vaikka niitä kyllä riittäisi), vaan sohva ja puikkojen kilinä on huomattavasti kutsuvampaa.